Eero Heinonen, piano
Eero Heinonen
Suuren suomalaisen pianotaiteilijan Eero Heinosen pianistin ura alkoi ensimmäisellä palkinnolla valtakunnallisessa Maj Lind –kilpailussa 1966. Hän opiskeli yksityisesti Astrid Joutsenon johdolla, Turun musiikkiopistossa Tarmo Huovisen johdolla sekä Dmitri Bashkirovin johdolla Moskovan Tshaikovski-konservatoriossa. Vuoden 1974 kansainvälisessä Tshaikovski-kilpailussa Heinonen oli finalisti.
Eero Heinosen ohjelmisto käsittää mm. Mozartin koko pianokonserttotuotannon, jonka hän esitti Okko Kamun ja Helsingin kamariorkesterin kanssa 1980-luvulla. Mozartin konserttoja Heinonen on esittänyt myös mm. Stockholm Sinfoniettan, Luzern Festival Stringsin, Moskovan Kamariorkesterin, Franz Liszt Chamber Orchestran sekä Tapiola Sinfoniettan kanssa. Hänen ohjelmistossaan ovat myös kaikki Beethovenin konsertot sekä suuri määrä 1800- ja 1900-luvun konserttoja. Hän on esiintynyt useiden Euroopan orkesterien solistina ja kotimaassa mm. Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin ja Sinfonia Lahden kanssa.
Eero Heinonen on pitänyt omia soolokonsertteja Suomen lisäksi mm. Tukhoman Berwald-salissa, Pietarin filharmoniassa, Tokion Casals Hallissa ja Lontoon Wigmore Hallissa sekä kansainvälisillä musiikkijuhlilla. Solistina ja kamarimuusikkona hän on esiintynyt mm. Edinburghin, Luzernin, Krakovan, Pietarin ja Georgian festivaaleilla, sekä kotimaan musiikkijuhlilla mm. Helsingin juhlaviikoilla, Naantalissa, Kuhmossa, Savonlinnassa, Riihimäellä ja Turussa. Kamarimuusikkona ja lied-pianistina hänen kumppaneitaan ovat olleet mm. Miriam Fried, Elisabet Bathiashvili, Liana Isakadze, Arto Noras, Martti Talvela, Tom Krause ja Peter Schreier.
Heinonen on levyttänyt BIS-, Finlandia- ja Ondine-levymerkeille ja tehnyt lukemattomia radionauhoituksia Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 2000 julkaistu Sibeliuksen pianomusiikin kokonaislevytys on saanut paljon kansainvälistä huomiota, ja hän on soittanut Sibelius-konsertteja Suomen lisäksi sekä mm. Tukholmassa, Berliinissä, Pariisissa ja Lontoossa.
Eero Heinonen on palkittu tanskalaisella Sonning-stipendillä v. 1979, Suomen kulttuuriministeriön Suomi-palkinnolla v. 1999 ja Hämeenlinnan Sibelius-seuran mitalilla v. 2000. Vuonna 2010 Eero Heinoselle myönnettiin professorin arvonimi.
Rabbe Österholm, baritoni
Rabbe Österholm
Baritoni, laulupedagogi Rabbe Österholm suoritti laulun A- tutkinnon lisäksi monipuolisia opintoja Sibelius-Akatemiassa ja valmistui sieltä musiikin maisteriksi 1998. Hän on säännöllisesti esiintynyt laulusolistina, ensisijaisesti liedlaulajana sekä kuoro- ja orkesterisolistina. Hänen konserttiohjelmistoon kuuluu mm. Die Schöne Müllerin ja Dichterliebe -laulusarjat sekä italialainen romanza ohjelma. Österholm toimii laulun lehtorina Musikinstitutet Kungsvägen -opistossa sekä toimii laulun opettajana Sibelius-Akatemiassa.
Tuula Hällström, piano
Tuula Hällström
Pianisti Tuula Hällström on jo aivan muusikontaipaleensa alussa viehättynyt yhteismusisoinnista.
Kamarimusiikkia hän pääsi soittamaan paljon musiikkiopistoaikoina Länsi-Helsingissä, ja
työskentely viulisti Anna Malmivirran (o.s. Kahanpää) kanssa palkittiin Juvenalia
kamarimusiikkikilpailun voitolla vuonna 1995. Yhteistyö laulajien kanssa tempaisi Hällströmin
pauloihinsa jo heti Sibelius-Akatemiassa alkaneiden solististen opintojen alussa ja niinpä,
voitettuaan Suomen ainoan lied-pianistikilpailun vuonna 1999, Hällström onkin konsertoinut ja
työskennellyt useiden eri laulajien kanssa ja on ollut kysytty pianisti laulukilpailuissa,
oopperaproduktioissa ja laulun mestarikursseilla. Viimeisimmäksi hän on konsertoinut mm.
Johanna Isokosken, Kristian Lindroosin, Merja Mäkelän, Reetta Haaviston, Tuuli Takalan, Silja
Aallon, Mari Palon, Juha Kotilaisen ja Juho Punkerin kanssa. Hällström on päässyt pianistina myös
näyttelijän rooliin esim. Juhani Koiviston käsikirjoittamissa ja ohjaamissa esityksissä ”Katselin
tähtien merta” ja ”Kuin tähtiyössä” sekä Jaakko Kuusiston säveltämissä ja Pertti Sveholmin
ohjaamissa Makuukamari- ja Leirintäalueoopperoissa.
Hällström on toiminut vuodesta 2005 lähtien Sibelius-Akatemian laulumusiikin osaston opettajana
avaten musiikillisen vuoropuhelun kieltä maamme nuorille laulajille. Hällströmin omina
musiikillisina innoittajina ja opettajina ovat olleet mm. Collin Hansen ja Erik T. Tawaststjerna,
jonka johdolla hän suoritti pianodiplominsa Sibelius-Akatemiassa erinomaisin arvosanoin.
Hällström on konsertoinut Suomessa useimmilla merkittävillä musiikkijuhlilla. Muista maista
mainittakoon Ruotsi, Japani, Italia, Viro, Puola, Britannia, Unkari, USA ja Venäjä.
Sopraano Tuuli Takalan kanssa Hällström debytoi suomalaisen musiikin levyllä “tuulia”, joka
ilmestyi joulukuussa 2017 osana Suomi 100 -juhlaohjelmaa. Maaliskuussa 2019 julkaistiin “Songs
of Late Summer” -levy, jolla Hällström esittää basso Sami Luttisen kanssa Yrjö Kilpisen ja Mikko
Heiniön laulumusiikkia. Ilkka Kuusisto -levy Mari Palon ja Waltteri Torikan kanssa ilmestyi
toukokuussa 2019 ja saman vuoden jouluna Joulutarina-levy yhdessä Eija Ahvon ja Juho Punkerin
kanssa. Hällström järjestää nuorille laulajille tarkoitettua Miksi laulan? –festivaalia, joka pidettiin
ensimmäistä kertaa Helsingin Musiikkitalossa kesällä 2022.
Onni Kunnola, viulu
Onni Kunnola
Onni Kunnola (s. 2001) aloitti viuluopintonsa 8-vuotiaana musiikkiopisto Arkipelagissa. Vuonna 2016 hän siirtyi Helsingin Konservatorioon Janne Malmivaaran luokalle. Vuodesta 2020 alkaen hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Pekka Kauppisen johdolla. Lisäopetusta Onni on saanut Janne Malmivaaralta ja Elina Vähälältä Viuluakatemiassa, sekä muilla mestarikursseilla. Onnilla on kilpailukokemusta mm. Jyväskylän viulukilpailusta, Kuopion viulukilpailusta ja Anja Ignatius –viulukilpailusta, jossa hänet palkittiin toisella palkinnolla tammikuussa 2023. Solistina hän on saanut soittaa mm. Jyväskylän kaupunginorkesterin, Wegelius -kamariorkesterin sekä Panula Akatemian orkesterin kanssa. Orkesterisoittajana hän on saanut kokemusta mm. Helsingin kaupunginorkesterissa, Radion sinfoniaorkesterissa, Tampere filharmoniassa ja Tapiola sinfonietassa. Onnin soitin on Jacques-Pierre Thibout vuodelta 1816.
Tatu Kauppinen, sello
Tatu Kauppinen
Tatu Kauppinen (s. 2000) on sukupolvensa kysytyimpiä sellistejä Suomessa. Tällä hetkellä hän asuu Berliinissä ja opiskelee maineikkaassa Berliinin Filharmonikkojen Karajan-orkesteriakatemiassa.
Tatu Kauppinen aloitti sellonsoiton 7-vuotiaana Keski-Helsingin musiikkiopistossa. Varsin pian hän siirtyi Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen oppilaaksi ja sieltä edelleen Sibelius-Akatemiaan jatkamaan solistisia opintojaan. Karajan-Akatemiassa hän aloitti helmikuussa 2023, ja siellä häntä ohjaa Martin Löhr. Kauppinen opiskelee myös Hochschule für Musik und Theater Rostock- taideyliopistossa opettajanaan professori Natalie Clein. Aikaisempia opettajia ovat olleet Helli Seppä, Tuomas Lehto, Hannu Kiiski ja professori Marko Ylönen. Kandidaatin opintojensa aikana hän opiskeli myös barokkiselloa Markku Luolajan-Mikkolan oppilaana.
Tatu Kauppinen voitti ensimmäisen palkinnon Turun sellokilpailussa vuonna 2022. Hänet palkittiin myös yleisöpalkinnolla sekä erikoispalkinnolla parhaasta kilpailun tilausteoksen Olli Virtaperkon ”Sitkan” esityksestä. Saksan Felix Mendelssohn-kilpailussa 2023 hänet palkittiin erikoispalkinnolla mieleenpainuvasta esityksestä kilpailun semifinaalissa.
Tatu Kauppinen on esiintynyt muun muassa Turun filharmonisen orkesterin, Norddeutsche Philharmonie Rostockin, Joensuun Kaupunginorkesterin, Uuden Ajan Ensemblen ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin solistina.
Omistautuneena kamarimuusikkona tunnettu Kauppinen on esiintynyt useilla festivaaleilla eri puolilla Suomea ja Eurooppaa, kuten Kuhmon Kamarimusiikissa, Naantalin musiikkijuhlilla ja Festival de Pâques Aix-en-Provence- festivaalilla. Vuodesta 2023 alkaen hän on esiintynyt säännöllisesti pianisti David Munk-Nielsenin kanssa. Yhdessä Rebecca Roozemanin, Amanda Ernesaksin ja Kristian Sallisen kanssa hän perusti vuonna 2015 Seele-jousikvartetin, joka on menestynyt kilpailuissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Seele-kvartetti on esiintynyt Kauniaisten Musiikkijuhlien residenssiyhtyeenä usean vuoden ajan.
Berliinin filharmonikkojen lisäksi Tatu Kauppinen on soittanut muun muassa Helsingin kaupunginorkesterissa ja Radion sinfoniaorkesterissa, molemmissa soolosellistin sijaisena. Vuonna 2023 hän liittyi Suomalaiseen Kamariorkesteriin.
Leevi Lipponen, piano
Leevi Lipponen
Leevi Lipponen (s. 1997) on opiskellut pianonsoittoa mm. Joensuun konservatoriossa Reija Kähkösen johdolla ja Helsingin Konservatoriossa Liisa Malmivaaran johdolla. Urkujensoittoa Helsingin Konservatoriossa hänelle opetti Markku Nurminen. Syksystä 2019 lähtien Lipponen on opiskellut Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Helsingissä. Hän valmistui musiikin kandidaatiksi kesäkuussa 2022 pääaineenaan kirkkomusiikki. Samassa kuussa hänet valittiin suorittamaan maisteriopintoja Sibelius-Akatemian urkujen solistiseen koulutukseen Markku Hietaharjun johdolla. Pianonsoittoa hänelle opettaa Anna Kuvaja.
Lipponen on osallistunut Armen Babakhanianin, Tuija Hakkilan, Eero Heinosen, Antti Hotin, Anna Laakson, Janne Mertasen, Niklas Pokin ja Erik T. Tawaststjernan pianomestarikursseille. Kamarimusiikissa häntä ovat valmentaneet mestarikursseilla Yu Horiuchi, Hyung-Ki Joo, Liisa Pohjola, Heini Kärkkäinen ja Anna Laakso. Liedpianismissa hän on saanut ohjausta Eveliina Kytömäeltä ja Heikki Pelliseltä. Urkujensoiton mestarikursseilla Lipposta ovat opettaneet Olivier Latry, Nathan Laube, Maija Lehtonen, Pétur Sakari ja Krzysztof Urbaniak.
Leevi Lipponen on konsertoinut Suomessa aktiivisesti sekä pianistina että urkurina niin omin soolokonsertein kuin kamarimuusikkona. Hän on esiintynyt mm. Katedraali-org -konserttisarjassa Tampereen tuomiokirkossa. Hän on tehnyt yhteistyötä useiden laulajien ja instrumentalistien kanssa. Säännöllistä yhteistyötä hän on tehnyt pianisti Wilhelm Pilchin ja baritoni Juha Kotilaisen kanssa. Kesinä 2021, 2022 ja 2023 hän on työskennellyt vs. kanttorina Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa. Lipponen on myös toiminut sivutoimisena urkujensoiton opettajan Käpylän musiikkiopistossa keväästä 2023 alkaen. Lokakuussa 2021 Lipponen eteni semifinaaliin Toulousen kansainvälisessä urkukilpailussa. Leevi Lipponen on Juuan musiikkijuhlien perustaja ja taiteellinen johtaja. Juuka-Säätiö on tukenut Lipposen musiikkiopintoja.
WIlhelm Pilch, piano
WIlhelm Pilch
Wilhelm Pilch syntyi vuonna 2001 Helsingissä. 6-vuotiaana hän rupesi soittamaan pianoa, jolloin myös aloitti opinnot musiikkipainotteisessa koulussa Krakovassa, Puolassa. Siellä hänen pianonsoiton opettajinaan ovat toimineet Jadwiga Wyroba ja Piotr Różański. Neljän vuoden ajan hän on myös opiskellut cembalonsoittoa opettajanaan Elżbieta Stefańska.
Wilhelm Pilch on osallistunut lukuisille mestarikursseille, joilla hänen pianonsoiton opettajinaan ovat olleet mm. Tuija Hakkila-Helasvuo, Konstantin Bogino, Liisa Pohjola ja Joanna Ławrynowicz-Just. Kamarimusisoinnissa mestarikursseilla häntä ovat ohjanneet Anna Laakso, Heini Kärkkäinen, Mikael Kemppainen, Hyung-Ki Joo, Yu Horiuchi, sellisti Anssi Karttunen sekä viulisti Sergey Malov.
Wilhelm Pilch oli yksi Konkurs Indywidualności Muzycznych ATMA 2019 – kilpailussa palkituista. Hän soittaa myös urkuja, jossa häntä on valmentanut Marcin Szelest. Vuosina 2020-2022 hän opiskeli Krakovan Musiikkiakatemiassa, missä kehitti taitojansa niin solistina kuin kamaripianistina. Syksyllä 2022 hän aloitti pianonsoiton opinnot Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Helsingissä opettajanaan pianomusiikin professori Tuija Hakkila.
Niilo Ruotsala, piano
Niilo Ruotsala
Niilo Ruotsala (s. 2002) aloitti musiikilliset opintonsa Eero Mannisen opissa Itä- Helsingin Musiikkiopistossa vuonna 2010. Hän jatkoi myöhemmin opintojaan Helsingin Konservatoriossa Antti Hotin oppilaana ja valmistui sieltä vuonna 2021, saaden samalla stipendin menestyksestä piano-opinnoissaan. Samana vuotena Ruotsala hyväksyttiin Sibelius Akatemiaan, jossa hänen opettajanaan toimi aluksi Antti Hotti. Tällä hetkellä hän opiskelee Teppo Koiviston johdolla. Ruotsala oli osa Nuorten Pianoakatemiaa vuosina 2018-2021. Siellä ollessaan hän oli osallisena monilla mestarikursseilla, muun muassa opettajilla Aquiles Delle-Vigne, Marc-André Hamelin, Nikolai Lugansky ja Antti Siirala. Hän on myös saanut tunteja Robert Leviniltä, Konstantin Boginolta sekä Liisa Pohjolalta.
Ruotsala on menestynyt monissa kilpailuissa, kuten Steinway Piano Festival – tapahtumassa Suomessa ja Golden Classical Music Awards -kilpailussa, jossa hänet palkittiin ensimmäisellä palkinnolla ja Rahmaninov-erikoispalkinnolla. Hän pääsi Golden Classical Music Awardsin palkinnon myötä esiintymään New Yorkin Carnegie Halliin. Ruotsala on menestynyt hyvin myös kamarimusiikissa; hän ja hänen liedparinsa Johan Krogius voittivat ensimmäisen palkinnon Helsinki Lied -kilpailussa vuonna 2021.
Hänen tärkeitä sooloesiintymisiään ovat mm. Camerata Vihdin solistina toimiminen, nuorten taiteilijoiden konsertti Mäntän Musiikkijuhlilla, Tampereen akateemisen sinfoniaorkesterin solistina toimiminen sekä esiintyminen Iittalan musiikkijuhlilla.
Niilon soittoa ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Majaoja-säätiö ja Pro Musica -säätiö.
Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, viulu
Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch
Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch soittaa musiikkia kaikilta aikakausilta, mutta hänen ohjelmistonsa on painottunut 1600–1800
–luvuille. Hän soittaa lisäksi alttoviulua ja viola d’amorea sekä toimii konserttimestarina ja tässä tehtävässä myös
orkesterin johtajana.
Sibelius-Akatemian opintojen jälkeen (Yoshiko Arai, Jouko Heikkilä, Kaija Saarikettu) Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch on
opiskellut mm. Ana Chumachenkon johdolla, sekä barokkiviulua opettajinaan mm. Monica Hugget ja Lucy van Dael.
Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch on toiminut mm. näissä yhtyeissä: Avanti!, Suomalainen Barokkiorkesteri, Helsingin
Barokkiorkesteri, Battalia, 18. Vuosisadan Orkesteri (Frans Brüggen), La Petite Bande (Sigiswald Kuijken), Amsterdamin
Barokkiorkesteri (Ton Koopman), Concerto Copenhagen (Lars-Ulrik Mortensen) Orchestre des Champs-Elysëes (Philippe
Herreweghe), Concerto Palatino (renessanssin ja varhaisbarokin vaskisoitinyhtye, Bruce Dickie, Charles Toet). Hän on
myös toiminut yli kymmenen vuoden ajan Collegium Vocale – yhtyeen konserttimestarina (Philippe Herreweghe).
Nykyään hän on kysytty konserttimestari lähes kaikissa vanhan musiikin nimekkäissä orkestereissa sekä eri
kaupunginorkestereissa, joiden kanssa esittää ohjelmistoa barokin ja klassismin ajalta. Soolo-ohjelmistosta on mainittava
Biberin 16 Mysteerisonaattia, Bachin soolosonaatit ja –partitat sekä 1500- ja 1600-lukujen sooloviuluteokset.
Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch on toiminut kamarimusiikin professorina Stavangerissa, Norjassa, sekä vanhan musiikin
professorina Tanskan Kuninkaallisessa konservatoriossa ja Bremenin Taideakatemiassa. Tällä hetkellä Sirkka-Liisa
Kaakinen-Pilch toimii vanhan musiikin professorina Krakovan Musiikkiakatemiassa, sekä viulunsoiton lehtorina
Tampereen Ammattikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa. Hän on toiminut Euroopan Unionin Barokkiorkesterin
kouluttajana sekä opettaa lukuisilla mestarikursseilla.
Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch on soittanut konserttimestarina ja yhtyeen jäsenenä kymmenillä vanhan musiikin yhtyeiden
levyillä edellä mainittujen yhtyeiden ja kapellimestareiden kanssa. Syksyllä 2013 Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch julkaisi
Ondine-levymerkillä J. S. Bachin Sonaatit ja Partitat sooloviululle, sekä Ch. Graupnerin orkesterisarjoja Suomalaisen
Barokkiorkesterin johtajana ja viola d’amore -solistina. Vuonna 2014 julkaistiin myös levyllinen Ch. Graupnerin
triosonaatteja (viola d'amore) sekä tuplalevy, joka sisältää H. I. F. Biberin Mysteerisonaatit. Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch ja
Tuija Hakkila ovat levyttäneet yhdessä Thomas Byströmin Sonaatit. Viimeisimpänä julkaisuna mainittakoon Christoph
Graupnerin Loppiaiskantaatteja sisältävä levy, jolla Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch johtaa Kircheimer Bach Consortia viulua ja
viola d'amorea soittaen (joulukuu 2017). Huhtikuussa 2018 julkaistiin Ondine-levymerkillä Johannes Brahmsin
Viulusonaatit sisältävä levy, ja tammikuussa 2024 J.S.Bachin Sonaatit klaveerille ja viululle, joilla Tuija Hakkila ja Sirkka-
Liisa Kaakinen-Pilch soittavat alkuperäissoittimin. Kaikki nämä levytykset ovat saaneet laajaa kansainvälistä huomiota ja
loistavia arvosteluja.
Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch soittaa Suomen Kulttuurirahaston omistamalla barokkiviululla, jonka on Bresciassa vuonna
1691 rakentanut Giovanni Battista Rogeri.
Markku Mäkinen, urut
Markku Mäkinen
Urkuri ja cembalisti Markku Mäkinen (s.1973) on monipuolinen muusikko, joka
esiintyy säännöllisesti kotimaan lisäksi eri puolilla Eurooppaa omin soolokonsertein
ja kamarimuusikkona. Hän on tehnyt aktiivisesti yhteistyötä lukuisien eturivin
laulajien ja instrumentalistien kanssa sekä toiminut kosketinsoittajana monissa
maamme sinfoniaorkestereissa ja vanhan musiikin yhtyeissä.
Mäkisen ohjelmisto ulottuu varhaisimmasta kosketinsoitinmusiikista aina oman
aikamme teoksiin. Hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan vuosien varrella ovat
olleet mm. Jehan Alainin elämän ja ajattelun synteesi hänen taiteessaan, Välimeren
maiden – erityisesti Italian – kulttuuri, Max Regerin varjoon jääneet saksalaiset
myöhäisromantikot, kuten Sigfrid Karg-Elert ja Karl Hoyer, barokin suuri synteesin
tekijä Georg Muffat, länsimaisen taidemusiikin kivijalkaa J.S.Bachia unohtamatta.
Mäkinen on myös konserttiohjelmissaan nostanut päivänvaloon monia unhoon
painuneita sävelaarteita 1700-1900-luvuilta kotimaisten arkistojen kätköistä. Näistä
aiheista Mäkinen on luennoinut ja pitänyt mestarikursseja niin Suomessa kuin
ulkomailla. Näistä teemoista ovat kummunneet myös monet hänen Yleisradiolle
tekemistään nauhoituksista ja levytyksistä, joita hän on tehnyt mm. levymerkeille
Alba ja La Bottega Discantica.
Koulutuksensa Mäkinen on saanut Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja
esittävän säveltaiteen koulutusohjelmassa, josta hän valmistui musiikin maisteriksi
1999. Hän suoritti A-tutkinnon erinomaisin arvosanoin urkujensoitossa 1998 prof.
Olli Porthanin johdolla ja cembalonsoitossa 2001 Kati Hämäläisen oppilaana.
Opintojaan hän on täydentänyt lukuisilla koti- ja ulkomaisilla mestarikursseilla.
Vuosina 1998-2000 hän jatkoi urkujensoitonopintojaan Amsterdamin
konservatoriossa prof. Jacques van Oortmerssenin johdolla suorittaen Tweede fase
–tutkinnon (solistidiplomi) erityismaininnalla ”cum laude”.
Mäkisen kilpailumenestyksestä mainittakoon 3. palkinto Alkmaarin kansainvälisessä
Schnitger-urkukilpailussa Hollannissa 1997 ja Kotkan kansainvälisen urkukilpailun
voitto 2002. Syksystä 2002 hän on opettanut urkujensoittoa Sibelius-Akatemiassa.
Mäkinen on toiminut vanhimman pohjoismaisen urkutaiteen yhdistyksen Organum-
seuran hallituksen jäsenenä vuosina 2002-2004 ja Kansainvälisen kirkkomusiikin
kesäakatemian taiteellisena johtajana Virossa vuosina 2007-2016. Mäkinen toimii
myös Helsingissä katolisen Pyhän Marian kirkon urkurina.
Irina Zahharenkova, piano
Irina Zahharenkova
Irina Zahharenkova on yksi sukupolvensa merkittävimmistä kosketinsoittajista Virossa. Hän konsertoi pianistina, cembalistina ja fortepianonsoittajana. Neljävuotiaana musiikkiopinnot aloittanut Irina opiskeli pianonsoittoa Tallinnan Georg Otsa -musiikkikoulussa ja myöhemmin Viron musiikkiakatemiassa sekä Sibelius-Akatemiassa.
Irina Zahharenkova on voittanut muun muassa Johann Sebastian Bach -kilpailussa Leipzigissä (2006), Alessandro Casagrande -pianokilpailussa Ternissä, Italiassa (2006), George Enescun kansainvälisessä pianokilpailussa Bukarestissa, Romaniassa (2005) ja kansainvälisessä Premio Jaén -pianokilpailussa Jaénissa, Espanjassa (2004).
Zahharenkova esiintynyt useilla festivaaleilla muun muassa Virossa, Sveitsissä, Italiassa, Saksassa, Suomessa, Ranskassa, Romaniassa ja Norjassa. Hän on esiintynyt useiden orkestereiden solistina, kuten BBC Ulster Symphony Orchestran, Orchestre de la Suisse Romanden, Orchester National de Lorrainen, Israelin sinfoniaorkesterin, Pohjois-Carolinan sinfoniaorkesterin, Sinfonietta Rīgan, Plzeň sinfoniaorkesterin, Viron kansallisen sinfoniaorkesterin, ja Helsingin kaupunginorkesterin.
Irina Zahharenkova on saanut Viron Kulttuurirahaston Musiikkirahaston vuosipalkinnon vuonna 2020 korkeatasoisesta kansainvälisestä konsertoimisesta sekä J. S. Bachin teosten loistavasta ja persoonallisesta tulkinnasta.